Vihapuhetta

Maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista ei mielellään haluttaisi julkisuudessa puhuttavan, jos ongelmia , esim. seksuaalirikokset , naisten asema, lapsimorsiamet, sosiaalituilla eläminen, jne. nostaa esille, se on vihapuhetta tai rasismia. Suvaitsevaisten, joiden suvaitsevaisuus loppuu meidän kohdalla, jotka olemme eri mieltä, olisi hyvä tunnistaa, että valtaosa turvapaikanhakijoista on parempaa elämää hakemaan lähteneitä siirtolaisia. Tämän puolesta puhuu suuri kielteisten päätöksen saaneiden joukko 60-65 % sekä tuhannet itse palanneet turvapaikanhakijat, jotka pettyivät Suomeen. Täältä ei tullutkaan automaattisesti mukavaa toimeentuloa. Täysihoito kyllä tuli, mutta ruokakin oli niin pahaa, että oikein piti lakkoilla. Suomalaisille kodittomille joita on noin 8000 ei valitettavasti ole tarjolla kattoa pään päälle. Olisikin mielenkiintoista tietää, mikä saa ihmisen tulemaan hengenhädässä usean turvallisen maan läpi Suomeen asti hakemaanturvapaikkaa. Onko se kenties mukava ilmastomme vai suomalaisten sosiaalisuus tai voisiko se olla kenties meidän hyvä sosiaaliturvamme? Syyriassa on todellinen hätä ja heitä kuitenkin on hakijoiden joukossa vain noin 2,5%. miksi?

Hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden kotoutus onnistuu, voidaan pitää somaleja, jotka tulivat Suomeen jo 90-luvulla ja työllisyysaste huitelee 13% kohdalla ja näistäkin työllistetyistä suurin osa työskentelee tulkkeina ja erilaisissa somaleille tarjotuissa palveluissa ja projekteissa. Julkisuudessa kehutaan kuinka ammattitaitoista porukkaa tulijoissa on. Somaleiden keskuudessa tehty tutkimus parin vuoden takaa osoitti, että 90% tulijoista oli luku- ja kirjoitustaidottomia. Tämä ei ihan mene yksiin väittämän kanssa. Moni elämänsä ajan raskasta työtä pienellä palkalla tehnyt ja yhteiskuntaan panoksensa antanut ei voikaan ymmärtää, miksi otamme näitä vapaamatkustajia keskuuteemme ja pitäisikö kotouttamisen sijasta alkaa puhua kotiuttamisesta, koska sekin on outoa, että maahan josta on hengenhädässä lähdetty, palataan aika-ajoin lomailemaan.

Afrikan väkiluvun on ennustettu nelinkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä eli viime vuonna tullut siirtolaisaalto on vasta alkusoittoa. Itävallan sotilastiedustelun arvio on , että ”vuoteen 2020 mennessä 15 miljoonaa afrikkalaista etsii parempaa tulevaisuutta Euroopasta”. Eräs ratkaisu siirtolaisongelmaan olisi sijoittaa todelliset avuntarvitsijat lähtömaihin tai lähialueille perustetuille leireille ja vain näiden leirien kautta olisi mahdollisuus päästä Eu:n alueelle pakolaisena tai mieluiten takaisin omaa maata rakentamaan kriisin lauettua. Näin loppuisi miljardien salakuljetusbisnes ja kuolemat Välimerellä ja siirtolaiset, jotka haluavat parempaa elämää tulisivat tekemään töitä eivätkä yhteiskunnan eläteiksi.

Miten tämä liittyy kuntapolitiikkaan? Siten, että meillä on tehty päätös ottaa aluksi 60 pakolaista tai turvapaikanhakijaa ja sisäministeriön laskelman mukaan yhden henkilön kustannus on reilut 16 000 euroa vuodessa. Valtion tukien loppuessa kunnalle tulee noin miljoonan euron kustannukset per vuosi elleivät tulijat työllisty ja tilastojen mukaan työllistyminen on hyvin haasteellista. Tämä on vain yksi asia muiden joukossa, mutta katsomalla kenelle äänesi annat olet myös päättämässä tästä asiasta. Myös Vihdissä on leipäjonot ja ihmisiä, jotka elävät selviytymisen rajamailla, eikö omien kuntalaisten asiat tulisi saada kuntoon ennen kuin aletaan parantaa maailmaa? Ruotsista olemme saaneet jo valtamedioidenkin kautta seurata mihin maa on ajautunut järjettömän maahanmuuttopolitiikkansa vuoksi, meillä on vielä mahdollisuus estää tämä.

Veli-Matti Laitinen

Kunnanvaltuutettu

Kuntavaaliehdokas

Perussuomalaiset